Se sai mut.
Ei joulumieli, ehei.
Flunssa.
Väsytystaistelussa minä väsyin.
Inhoan sairastamista.
Se ei koskaan jää
pelkästään fyysiseksi.
Se menee myös mieleen.
Se repii alas
kaikki mielen turva-aidat
ja päästää
kaiken kamalan päälle.
Työstressin, rahahuolet,
heikon itsetunnon,
epävarmuuden tulevasta.
Kaikki murheet,
niin todelliset kuin kuvitellutkin.
2 kommenttia:
Voi kökkö. Pikaista paranemista!!
Nyökyttelen kirjoittamallesi. Loma alkoi, tuli flunssa. Eikä loppua näy. Loman loppu toki jo häämöttää,ja kokonaisen vuoden. Mutta tauti on ja pysyy ja nakertaa. Tänään haluan uhmata sen kulkua ja aion metsään. Vaikka olisi viimeinen retkeni, sanoin rakkaalle. Tahdon jaksaa, selvitä ja ottaa osaa lasten reimuun uusista kirkkaista lampuista, koiran ilosta ja mukaan otetun glögin lämmöstä. Usko ainoastaan, sanoi kerran jos toisenkin meitä vioisaampi. Nyt teen niin ja luotan, että selviydyn.
Toivottavasti sinä saat jo nauttia tervehtymisestä!
Kaikkea hyvää ja valoisaa ja rujnsaasti siunausta uutukaiseen kohta jo alkavaan vuoteen!
Lähetä kommentti