Kolme viikkoa sitten aloittaessani työt aloitin (taas) myös terveellisemmät elämäntavat. Dieetti on nykyään niin ruma sana, että puhukaamme elämäntaparemontista. Siitä puuttuu vielä liikunta, mutta eihän sitä nyt kerralla voi kaikkea rykäistä. Aloitukseen on kuulunut sydänystävieni hylkääminen (kokis zero, suklaa suklaa JA suklaa, irtokarkit ja pullat) ja annoskokojen pienentäminen. Mitään karppaajaa minusta ei tule, mutta olen silti vähentänyt potun ja ruisleivän syöntiä, kun ei niitä nyt kilotolkulla tartte päivittäin syödä...
Elämäntaparemontin taka-ajatuksenahan on läskien lähteminen, vaikka yritänkin nostaa tärkeimmäksi tavoitteeksi hyvän olon saamisen sokerihumalan ja -krapulan häviämisen kautta. Mutta jos ei nykymaailmassa raha ratkaise, niin sitten kilot, enkä viitsikään teeskennellä, että pelkkä hyvä olo ILMAN kilojen lähtöä riittäisi minulle. Haluan, että muutaman kuukauden kuluttua painoindeksini ilmoittaa minun olevan normaalipainoinen.
Olen mestari aloittamaan dieettejä (aina maanantaisin) ja lopettamaan ne (aina perjantaisin), mutta nyt olen kutakuinkin pysynyt kaidalla tiellä jo nämä ruhtinaalliset kolmisen viikkoa ja olen asettanut itselleni niin maltilliset tavoitteet, että tällä kertaa tämä voi jopa onnistua. EHKÄ. Eikä kun tällä kertaa tämä ONNISTUU :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti