Kovassa vauvakuumeessa, ennen kuin Iisakki ilmoitti tulostaan, minulla oli hassuja pieniä unelmia. Haaveilin ympäri lattioita lojuvista leluista ja mietin, miltä se tuntuisi, nähdä lelut ja olla lapsiperhe. Haaveilin perheen yhteisistä aterioista ja mietin, miltä tuntuisi, kun joku pieni ihminen istuisi pöydän päädyssä syöttötuolissa.
Nyt niitä on, leluja lattialla kahlattavaksi asti. Ja syöttötuolissa istuu maailman sottaisin poika, joka kuorruttaa pöydän, tuolin ja lattian tahmeilla aineilla. Välillä valitan, mutta sitten onneksi muistan, että tätä minä toivoin ja tästä minä haaveilin, Ja sain sen. Kiitos <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti